Vuonna 1992 Hector duetoi Susanna "Juha Tikan puoliso" Haaviston kanssa kappaleella ’Kanssasi on niin hyvä olla’. Se tuli Haaviston albumille ja julkaistiin myös singlenä. Taustaryhmänä kappaleella oli tuttu kolmikko Tikka – Nikku – Nykänen. Finnlevy puolestaan pukkasi markkinoille Leskinen-Hector koostekasetin 'Tähdet, tähdet'. Heikki sai ansioistaan tekstittäjänä 1992 Juha Vainio –palkinnon. Samaan henkilöön liittyi myös Radiomafian musiikkituotannon 1993 tuottama, Juha Vainion lauluja sisältävä levy 'Matkan varrelta'. Nuo äänitykset tehtiin Neumann U-47- (bändi) ja U67- mikrofonilla (solistit) yhdelle raidalle monona, tavoitteena 1940-50 -lukujen soundi. Homman puuhahenkilöinä toimivat Tarleena Sammalkorpi ja Pave Maijanen. Laitewizardina tunnetun Mitja Tuuralan kautta tuli idea käyttää äänityksessä vanhoja tekniikoita. Ne kaivoi esiin ja viritteli Heikki Savolainen Paven toimiessa kapellimestarina. Solisteina esiintyvät mm. Remu, Pave Maijanen ja Hector. Hectorin esitettävänä oli kappale ’Poliisi’.
Samana vuonna 1993 Back to the Sixties –tapahtumassa kaksikkoa Harma – Maijanen täydensi Esa Kotilaisen sijasta Kirka, joka Kotilaisen tapaan käytteli säestyksessä haitariaan. Finnlevy pukkasi kokooman ’Asfalttiprinssi’ liikenteeseen, sisällöltään se poikkesi muutamaa vuotta aiemmin julkaistusta saman nimisestä kasettikoosteesta.
Vuotta myöhemmältä ajalta kannattanee mainita pari levylle päätymätöntä juttua. Niistä merkittävämpänä Raija Orasen lastenkirjasarjaan perustuva musiikkinäytelmä Möttönen maailmanmatkaaja, johon Hector teki musiikin. Jotain puheita oli nauhalle taltioinnistakin, mutta ne eivät toteutuneet. Tämä näytelmä oli joka tapauksessa yksi konkreettinen lenkki pitkään ketjuun. Hectorin haastatteluissa on nimittäin toistunut jo vuosien ajan ajatus tehdä musiikkia lapsille – kriittiselle, mutta rehelliselle yleisölle.
EMI puuhasi 1994 kotimaisin artistivoimin Beatles -tribuuttia, johon Hector teki käännökset itseään sekä Muskaa ja Pave Maijasta varten. Hanke ei kuitenkaan tekijänoikeussyistä toteutunut, eikä mitään materiaalia ehditty nauhoittaa. Tämän tyyppinen kokonaisuushan toteutui sittemmin keväällä 2001, kun tv-sarjan Laulava Sydän jaksoista koostettiin soundtrack –tyyppinen albumi. Sillä Hector esittää vanhan Päivi Paunu -käännöksensä ’Hassu huilumies’.
Kultalevyn tuottanutta ’Salaisuuksien talo’ -albumia alettiin hahmotella Heikin kotistudiossa noin vuotta sen julkaisua aiemmin. Nimi oli tiedossa jo pitkään, mutta tuskaa tuotti saada aikaiseksi aiheesta kertova biisi. Levyn synnytys oli melko piinallinen ja kypsyttämistä vaatinut prosessi, sillä vielä lokakuussa 1993 ei juuri mitään ollut valmiina. Muutoin kaksikon Hector & Pave yhteistyö pelasi samaan tapaan kuin aiemmillakin albumeilla. Levyn alkaessa hahmottua oli studiossa demonauhoja tekemässä Heikin kanssa Muta Manninen.
Aloitusraidoiksi päätyivät 'Viimeinen unelma' ja 'Velisurmaaja', jotka myös julkaistiin sekä vinyyli-, että CD-sinkkuna hieman ennen albumia. Ensin mainittu on kuusiminuuttinen omaelämäkerrallinen henkilöhistoria, nuoruuden tapahtumien ja ihanteiden tilitys. Jälkimmäinen on Värttinän (Mari ja Sari Kaasinen, Sirpa Reiman, Kirsi Kähkönen) kanssa toteutettu uustulkinta jo 1965 julkaistusta biisistä - nyt modernisoidummassa muodossa.
Omien pohdintojen ohella yhteiskunnalliset epäkohdat saavat taas piiskaa. 'Tönkkösuolattu kanssa' ruoskii nykyisiä ihmisten arvoja - tv-tietokilpailuista elävien ihmisten maailmankuvaa. 'Oisinpa tuuli' on lähes suora kuvaus elävästä elämästä, henkilöstä jolla ei ole varaa enää muuhun kuin raitsikassa pummilla ajamiseen.
'Kaksi palaa aameneen' perustuu Heikki Vuennon runoon kokoelmalta Kaikki palaa aameneen. Sen Heikki purki osiin ja käytti tässä kappaleessa. Vuento on Heikin monivuotisia ystäviä, kirjailija, runoilija ja myös elokuvakäsikirjoittaja, joista viimeisimpien joukossa Lapin kullan kimallus.
Nimikappale ’Salaisuuksien talo’ julkaistiin CD-sinkkuna yhdessä kappaleen ’Magdaleena’ kanssa. ’Magdaleenalle’ tuli alun perin mukaan Avantin jousikvartetti (Jan Söderblom, Petri Aarnio, Ilari Angervo, Lauri Angervo). Kun yhteistyö tuntui sujuvan hyvin, kvartetti otettiin mukaan kahdelle muullekin biisille. Muusikoina oli tuttu ryhmä, Pave Maijanen, Juha Tikka, Muta Manninen, Esa Kotilainen, Keimo Hirvonen ja Mongo Aaltonen sekä vierailijoina Sarita Harma (laulu kappaleella ’Oisinpa tuuli’), Pentti Lahti ja T.T.Oksala.
Albumi äänitettiin Finnvox-studiolla joulukuussa 93 - tammikuussa 94, äänittäjänä toimi jälleen T.T.Oksala. Tuottajat olivat aiempaan tapaan Maijanen ja Hector. Kannen suunnittelu ja siinä esiintyvät piirretyt "karaktäärit" olivat Hectorin käsialaa. Kokonaisuuden toteutti Erik Uddström.
Albumista painettiin myös vinyyliversio, Hectorin osalta toistaiseksi viimeinen lajissaan. Televisiossa kuultiin keväällä kappaletta ’Viimeinen unelma’ ainakin ohjelmissa Lista sekä Suomen suosikit (maaliskuu 1994), viimeksi mainitussa esitettiin myös ’Magdaleena’. Ryhmä lähti kiertueelle maaliskuun alussa 1994. Bändissä oli Pave Maijanen ja solistiksi tuli mukaan Heikin ideoimana Mari Rantasila. Koekeikka tehtiin Kirkankin kanssa, jonka oli tarkoitus tulla rundille mukaan, mutta aikataulusyistä tämä ei onnistunut. Juttu Rantasilan ei kuitenkaan oikein toiminut, vaan päinvastoin vaikutti ainakin Maijasen mukaan jotenkin negatiivisesti kokonaisuuteen. Kiertue käsitti viitisentoista keikkaa, toukokuussa esiintyi jälleen supistetumpi klubikokoonpano. Tämän rundin jälkeen bändi alkoi Maijasen mukaan hiipua, ja homma hieman levähti. Myös Paven oman soolouran kuviot alkoivat painaa vaakakupissa, ja tiiviimpi yhteisyö päätettiin laittaa hetkiseksi lepäämään.
Seuraava albumi ’Kultaiset lehdet’ syntyikin tuottajana toimineen Juha Tikan kanssa. Sitä on luonnehdittu musiikillisesti laaja-alaisimmaksi Hectorin koko 90-luvun tuotannossa, ja näin voi hyvin todetakin. Laaja-alaisuus tarkoittaa nyt tiettyä linjakkuutta eikä hyppelyä erilaisten musiikkityylien välillä. Ensimmäinen idea oli tehdä levy, jollainen olisi syntynyt 1960 -luvun puolivälissä, jos näppylähanskassa olisi ollut kaikki se taito ja osaaminen, mikä nykyisin. Tästä luovuttiin arvioitaessa ideaa Tikan kanssa, sillä tuotantoa ei haluttu leimata nostalgialla. Hyvin Hectorin näköistä ja positiivisessa mielessä aiempaan tuotantoonsa liitettävissä olevaa jälki kuitenkin on.
Kokonaisuudessa on tietoisesti varottu masentavia fiiliksiä. Synkällekin painotukselle olisi ollut tilaa, sillä albumin ollessa jo ideatasolla valmiina saapui tieto Matti Pellonpään kuolemasta. Biisi 'Kultaiset lehdet' syntyi nopeasti tuon viestin katalysoimana, ja se onkin omistettu paitsi Peltsille, myös edesmenneelle Matti Bergströmille. Nimikappaletta seuraavat kaksi laulua sopivat hyvin toistensa seuraan. Hootenanny Trion 1960-luvun 'Esplanaadi' -albumilla kuultava 'Voi ystäväin', on tässä esitetty nimellä 'Oi ystäväin, oi armahain'. Se on yksi Heikkiä folk-ajoilta seurannut kappale, jonka hän nyt halusi tallentaa arvioiden sen hyvin sopivan nousussa olleeseen kansanmusiikkibuumiin. Tämän kappaleen jälkeen seuraa "…suoraviivainen kunnianosoitus Helismaan teksteille…", elämän kaarta ja kuolemaa lempeähkösti pohdiskeleva 'Kun kello pysähtyy'.
Avausbiisi 'Yö tanssittaa' on Marvin Gaye -tyyppinen keinuva soulpala, josta tehtiin myös EMI:n promovideo Linnanmäellä. Ulkomaisia, varsinaisia lainoja albumilta löytyy pari. 'Pian tuuthan takaisin' on Lovin' Spoonful -käännös kappaleesta 'Darling Be Home Soon'. Kokonaisuuden päättävä 'Halleluja' on vastaavasti Leonard Cohen -suomennos. Se on tehty aiemmin jo kappaleen ilmestyttyä (LP ’Various Positions, WCK 90728, 1984), ja Hector on esittänyt sitä akustisilla keikoilla yhdessä Freemanin kanssa. Tässä levytetyssä käännöksessä on tosin uudistettu teksti. Lainaosastoon voisi myös laskea 'Pää räjähtää' -biisin, joka on kooste Beatles-kappaleiden koukuista.
Vielä täytyy mainita kaunis 'Vanhat polkupyörät', jonka Hector esittää yhdessä vaimonsa Saritan kanssa. Biisi on hänelle sävelletty ja yhdessä rakennettu, ja tästä myös syntyi ajatus tehdä se levylle duona. Vuoden vaihteen Tuttu juttu show'ssa Heikki ja Sarita olivat artistivieraina esittäen tuon kappaleen. Toisena oli Hectorin yksin esittämä ’Yö tanssittaa’. Viimeksi mainittua biisiä esitettiin myös Lista –ohjelmassa. CD -sinkuilla julkaistiin albumin kappaleet 'Yö tanssittaa' / 'Vanhat polkupyörät' (1995) sekä 'Pää räjähtää' / 'Mitä mulle kuuluu' (1996).
Albumin muusikkokaarti noudattaa pääsääntöisesti aiempaa linjaa: Mongo Aaltonen, Esa Kotilainen, Muta Manninen, Jarmo Nikku, Anssi Nykänen ja Juha Tikka. Avustajina ovat Sarita Harma, Arto Järvelä, Pave Maijanen, Kim Lönnholm ja Sami Saari sekä Riku Niemen johtama jousikvartetti Minna Kangas-Hirvonen, Maari Saarikoski, Tuula Riisalo ja Lea Pekkala.
Äänittäjiä on useita, eli Dan Tigerstedt, Muta Manninen, Juha Tikka, Esa Kotilainen ja T.T. Oksala. Studioina olivat Finnvox, Herodes ja Musapaja, äänitykset on tehty elo-syyskuussa 95. Tuottajana toimi Juha Tikka yhdessä "apulaistuottaja" Jyrki Muta Mannisen kanssa. Albumi julkaistiin marraskuun alussa 1995. Samoihin aikoihin alkoi Heikin 30-vuotisen levytysuran juhlinta. Uuden levyn kannet laatinut lahtelainen taiteilija Timo Jakola oli tehnyt enemmältikin Heikin koko uran laulujen inspiroimia pastellimaalauksia – "kaupunkimaisemia, joilla oli mun biisien nimet". Nämä työt olivat esillä Galleria Rikhartissa marraskuun loppuun saakka.
Oulunkylän popjazzopisto muutti Arabiaan ja juhlisti muuttoa kolmella Arabian yöt -festivaaliviikonlopulla. 24.11.95 pidettiin konsertti, jossa haluttiin kunnioittaa Hectorin 30 vuotta kestänyttä uraa ja niinpä lavalla kuultiin 30 hänen lauluaan. TV2 teki siitä taltioinnin, esittäjinä olivat Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön laitoksen toisen vuosikurssin sekä Pop ja jazz konservatorion opiskelijat. Säestäjänä oli Oulunkylän konservatorion orkesteri ja vetovastuussa Toni Edelmann sekä Reijo Karvonen.
’Kultaiset lehdet’ –levyä seurasi taas rundi, joka päättyi huhtikuun alussa (3.4.96) Tavastialle. Mukana oli iso orkesteri, esiintymiset tapahtuivat isoissa klubeissa, teattereissa ja saleissa. Lämmittelijänä oli Reijo Karvosen Mars-kokoonpano.
Hector keikkaili siis itsekin joulukuun puolivälissä Tavastialla, mutta joulun jälkeen siellä pidettiin tribute-konsertti, joka MTV3 myös televisioi. Tilaisuudesta julkaistiin levy "1996 Yhtenä Iltana 30 Vuotta Hector Lauluja LIVE" (EMI Parlophone 7243 8 38290 2 6). Esiintyjinä olivat mm. Kirka, Pave Maijanen, Juice, Aki Sirkesalo, Taikapeili, Veeti & the Velvets, Joel Hallikainen sekä Karit Tapio ja Peitsamo. Tämä levy on yksi niistä sangen tuoreista julkaisuista, jota tuntuu olevan melko vaikea löytää.
Edellinen sivu Seuraava sivu