Käynyttä miehistökatoa paikkaamaan Heikki kutsui uudelle levylleen tuottajaksi Pave Maijasen, josta Hector saikin pitkäaikaisen yhteistyökumppanin. Muitakin uusia nimiä tuli mukaan, sillä albumilla ’Yhtenä iltana’ on rummuissa Paven suosituksesta Keimo Hirvonen. "Säilynyttä" kalustoa edustavat Mongo Aaltonen ja Juha Tikka sekä aiemmista jutuista tutut Esa Kotilainen ja Jarmo Nikku. Taustatehtäviä hoitavat Sonja Lumme (laulut), Markku Veijonsuo (pasuuna), sekä Erja Joukamo-Ampuja ja Jorma Vuorenmaa (käyrätorvet).
Kappaleiden ensi esittely Pavelle tapahtui Heikin kotioloissa akustisen kitaran säestyksellä. Pave nauhoitti biisiluonnoksia ja teki "rajusti muistiinpanoja" jatkaen siitä sitten omalla tahollaan eteenpäin. Kappaleita treenattiin tiiviisti ennen levytystä Kotilaisen studiossa Käpylässä. Myös varsinaisissa nauhoituksissa oli Paven mukaan "ehkä kaikkein kovin intensiteetti" kaikista niistä sessioista, joita hän Heikin kanssa on tehnyt. Kappaleet on äänitetty loka-marraskuussa 1990 MTV:n studiolla (Jari Laasanen) sekä ’Seisovaa ilmaa’ biisien taustalaulun osalta Finnvoxissa (Juha Laakso). Sovitukset ovat Harma – Maijanen kaksikon käsialaa, laulu- ja puhallinsovitukset Maijasen. Kannen suunnittelu on tuttuun tapaan Hectorin ja toteutus yhteistyötä Erik Uddströmin kanssa.
Tämä marraskuussa 1990 julkaistu, Hectorin kolmanneksi eniten myynyt ja platinalevyyn yltänyt albumi on kokonaisuutena kuitenkin edeltäjäänsä ehkä siinä mielessä hajanaisempi, että rytmit ja tyylilajit vaihtelevat, ja kappaleissa on taas käytetty melko paljon lainauksia. Kriitikotkaan eivät laveasti kehuja jakaneet. Soundeissa Kotilaisen haitari on ellei nyt pääosassa, niin hyvin merkittävässä asemassa kuitenkin. Vastaavasti Maijasen tinttiurku antaa ilmettä parille kappaleelle.
Lainabiiseistä ’Seisovaa ilmaa’ on Lou Reedin 'Walk On The Wild Side', jonka ovat tekstittäneet Hector ja Juice yhdessä. 'Amsterdam' on Bowienkin tulkitsema tuttu Jacques Brelin biisi, jonka suomalaiset sanat on tehnyt kääntäjänä tunnettu Liisa Ryömä. Vieraat vaikutteet kuuluvat selkeästi läpi myös itsemurhan ehkäisylaulussa ’Älä tee sitä’, jossa Mott the Hoople kohtaa Procol Harumin, taikka Cohen –tyylisessä, hitaassa valssissa ’Markan valheet’. Suora lainaus on ’Minä olin hotelli’ –biisissä käytetty ’Sealed With the Kiss’ –pätkä. Hitti oli kuitenkin oma, suoraan ensikuuntelusta levylle otettu ’Juodaan viinaa’. Se syntyi aivan viime tingassa, sillä Heikki esitti sen kitaran kanssa porukalle ensi kertaa viimeisenä sessiopäivänä. Suunnilleen samalta seisomalta porukka pantiin rinkiin ja toteutus tehtiin käytännössä 100 %:n studiolivenä, vain joitain stemmoja lisättiin jälkikäteen. Esimerkiksi Maijanen soittaa kappaleella mandoliinin lisäksi samanaikaisesti huuliharppua.
Singlejulkaisut levyltä olivat ’Juodaan viinaa’ / ’Illat pitenee’ ja ’Yhtenä iltana’ / ’Väärät naamat’ sekä vielä 1991 julkaistu ’Markan valheet’ / ’Halvat pelit’. Albumin CD –versiolla on lisäksi perusmiehityksellä esitetty bonusbiisi ’Näin on’.
Televisioon tehtiin henkilökuva, ohjelma Tulilinja: Hector, joka esitettiin joulukuun alussa 1990. Katso-lehti valitsi sen vuoden 1990 parhaimmaksi musiikkiohjelmaksi. Alkupuolella on vanhoja arkistopätkiä Hectorin biiseistä sekä haastatteluita. Lopussa kuullaan uuden albumin kappaleita ja mukana on myös Tullikamarilla taltioitu ’Vapaa maailma’.
Juuri tämä kappale on eräs näihin aikoihin liittyvä mielenkiintoinen kuriositeetti. Ennen Maijasen kuvioihin tuloa oli sinkun julkaiseminen mielessä työstetty Suikin studiolla tätä käännöstä Neil Youngin kappaleesta 'Rocking in the Free World'. Yksi nauhoituksen erikoisuus oli Heikin pojan Ollin ensiesiintyminen levytyssessiossa. Kappale viimeisteltiin valmiiksi MTV:n studiossa, mutta käännöksen julkaisuun ei saatukaan Youngin edusmiehiltä lupaa. Levy jäi toteutumatta ja nauha harvinaiseksi poikkeukseksi Hector -äänitysten joukossa - käytännössä levytyssessioihin asti päässeet biisit on aina myös julkaistu.
Vuonna 1990 tuli jo aiemmassa yhteydessä mainittu uudelleenjulkaisu nimeltään ’Hector, 2 alkuperäistä’, joka sisälsi albumit ’Herra Mirandos’ ja ’Hectorock I’. Sen CD-versiolta siis on pudotettu kappale ’Prologi’ pois, mitä ilmeisemmin tilanpuutteen takia. Finnlevy julkaisi kolmen artistin (Hector-Alatalo-Leskinen) koostekasetin 'Kolmoset'.
Kokooma ’Lapsuuden Loppu’ pukattiin markkinoille 1991, mutta muutoin vuosi oli musiikillisten julkaisujen osalta hiljainen. Pari tv-esiintymistä on jäänyt aikakirjoihin; vuodenvaihteessa esitetty Vuosikertaviihde 1990 – Suosikit lavalla, jossa Hector esitti kappaleet ’Juodaan viinaa’ ja ’Yhtenä iltana’ sekä huhtikuussa esitetty Kapellimestarin vieraat, jossa esitettiin ’Ake, Make, Pera ja mä’ sekä ’Kaikki tahtoo rakastaa’.
Yksityiselämässä sitten tapahtui näihin aikoihin paljonkin. Heikin ensimmäinen avioliitto päättyi eroon. Vuoden 1992 aikana hän uusavioitui Sarita Koskelinin kanssa, jonka nimen nykyisin näkee mm. Salatut elämät –sarjan tuottajan paikalla.
'Yhtenä iltana' –levy oli silti menestys, ja vuoden 1991 lopussa odotti Hectorin levytysuralla 25 –vuoden merkkipaalun saavuttaminen. Albumin julkaisua seuranneen rundin "ensimmäisen kierroksen" keikat keväällä 1991 äänitettiin ja nauhakasaa kasvatettiin vielä vuoden 1992 tammikuussa Tavastialla. Äänittäjänä toimi Jorma Hämäläinen, joka "alkoi noihin aikoihin nousta livelevyjen luottoäänittäjäksi". Kalustona oli sama MTV:n liikkuva yksikkö, jota sittemmin hyödynnettiin Mestareitten ensikonsertin taltioinnissa.
Tähtäimessä ollutta uutta levyä varten oli koottu paljon materiaalia, kyseessä oli siis 25 –vuotisjuhla-albumi. Lopulta Kaivohuoneen (26-27.3.1991) ja Tavastian (23 –24.1.1992) keikoista koottiin lähes parinkymmenen kappaleen liveLP ' In Concert 1966-1991', johon valittiin parhaiten onnistuneet biisit. Vinyyliversio oli tupla yksiosaisessa kotelossa. Tätäkin levyä on mennyt yli 40.000 kopiota, ja tilastoissa se ehkä hieman yllättäen on viidenneksi eniten myyty Hector-albumi.
25 Years Tour ´91 Band koostui tutusta ryhmästä, Hectorin ohella mukana olivat Maijanen, Tikka, Hirvonen, Aaltonen, Kotilainen, Nikku ja Manninen. Vierailevana kitaristina oli Tavastialla Heikin poika Olli.
Kappaleet ovat sekä Hectorin uran alusta, että viimeisimmiltä albumeilta. Erikoisempina poimintoina tässä kolme raitaa. ’Kuningatar’ on saanut uuden, alkuperäiselle tekstille uskollisemman käännöksen. Mukaan on otettu myös ’Yhtenä iltana’ -albumin bonus ’Näin on’. ’Paratiisilinnut’ taas on Heikin avioerotunnelmistaan kirjoittama kappale. Sen levyttämisen hän oli tuossa vaiheessa kokenut liian henkilökohtaiseksi, ja se päätyi Samuli Edelmannin platinaa myyneelle albumille ’Peggy – pienestä kii’ (myös singlen B-puoli 1991).
Back to the Sixties -tapahtuma Kuusamossa sai 1992 vieraakseen merkittäväksi osoittautuvan ryhmän, kun yhdessä soitelleiden Hectorin ja Paven ohella lavalle asteli Esa Kotilainen. Triolla oli "folk-proggis", jossa Heikin akustista kitaraa ja Maijasen mandoliinia ja huuliharppua täydensi Kotilaisen haitari. Ohjelmistoon kuuluivat mm. sellaiset biisit kuin 'Nellin palmikko' ja 'Esplanaadi'
Biisejä seuraavaa studiolevyä varten tipahteli loppukesän ja alkusyksyn 1992 aikana. Prosessi oli Harma –Maijanen kaksikon välillä hyvin samankaltainen kuin edelliselläkin kerralla: Heikki esitti biisejä ja aihioita, Pave nauhoitti niitä, teki nuottilappuja ja hääräsi prosessin "kapuna".
Loppuvuodesta 1992 julkaistussa ’Ensilumi tulee kuudelta’ -albumissa ei sinänsä ole selkeätä teemaa. Se rakentuu muutamien, avoimesti yhteiskunnallista kriittistä kantaa ottavien avainbiisien varaan. Kokonaisuus on ehkä tavallaan sukua 'Kadonneet lapset' -albumille, sillä taaskin puhutaan lamafiiliksistä. Tuottajana toimi Pave Maijanen yhdessä Hectorin kanssa.
Bändin soundi luo yhtenäisyyttä, vaikkakin lähtökohtana tältä osin oli vain se, että kokonaisuuden tulisi kuulostaa erilaiselta kuin edellisen studioalbumin. Soundi muotoutui yhdessä Maijasen kanssa maaseutuoloissa. Prosessiin kuului myös Paven työskentely oman levynsä ’No Joking’ kimpussa, mihin Heikki työsti samaan aikaan tekstejä.
Uusi levy julkaistiin EMI:lle eikä Flamingolle. Osasyynä siirtoon oli EMI:llä jo valmiiksi ollut Maijanen. Yhteistyösuunnitelmia parivaljakolla oli paljon, ja niiden toteuttaminen yhteisen putiikin suojissa tuntui mutkattomimmalta. Toisaalta Flamingo myös natisi liitoksissaan, ja Heikilläkin oli sen kanssa taistoa raha-asioista. Näiden asioiden yhteisvaikutuksesta tapahtui nyt siirtyminen EMI:n.
Yksi nokkaan jäänyt pieni roska liittyi Heikin tulkitsemaan Toivo Kärki -kappaleeseen 'Kulkurin iltatähti'. Heikki esitti biisin Kärjen muistokonsertissa 1992 Tampere –talolla ja se julkaistiin myös tribuuttikokoelmalla ’Muistoissamme Toivo Kärki’. Single päämääränä sitä oli puuhattu pientuotantona Jokke Seppälän kanssa, mutta sinkku ei kuitenkaan toteutunut. Flamingo uusiokäytti kappaletta sen kummemmin lupaa kysymättä, sillä Hectorin lähdön jälkeen se julkaisi kappaleen nimisen Hector -kokooman ilman, että Heikki itse mitenkään vaikutti asiaan. Sen tusinasta raidasta tulkoon tässä mainituksi nimibiisin ohella sinkut ’Kesäyö’, ’Kyllä huomisenkin sietää’ sekä ’Kaikki tahtoo rakastaa’. Myös EMI:ssä 'Kulkurin iltatähti' otettiin uudelle albumille, ja nyt tehtiin singlekin raha-automaattiyhdistykselle Näissä äänitteissä on kuitenkin erilainen, hieman tanakampi versio kuin Flamingon julkaisussa.
’Ensilumi’ -albumilla soittaa lähes sama bändi kuin 25-vuotisrundillakin, vain Nikku puuttuu, ja soittajissa on mukana myös äänittäjänä toiminut T.T.Oksala. Kun koko albumi oli jo valmiiksi miksattu, johtui jostain Heikin mieleen päätösbiisiksi päätynyt 'Ihmisyyden sirpaleet'. Sen hän teki kaksin T.T:n kanssa, jälkimmäisen soittaessa siihen kaikki instrumentit. Levyn äänitykset tehtiin Finnvox -studiossa syys -lokakuussa 1992.
Ensimmäiselle CD-singlelle pääsi nimikappaleen ohella 'Shkadamuu-katapau'. Tämä teos syntyi autossa Topi Kärki -konsertin jälkitunnelmissa, ja se kertoo biisin tekemisen vaikeudesta. Pave Maijanen ei tuottajana ollut mitenkään ihastunut ko. biisiin, joka kieltämättä on melkoinen täytepala, mutta mukaan se kuitenkin otettiin.
Promosinglenä julkaistiin kappaleet ’Kenpä tahtois olla mulkku’ ja ’Ei tänään’. 'Kenpä tahtois olla mulkku' -biisin Hector olisi toivonut valmistuvan ennen kunnallisvaaleja, niin että sitä olisi voitu soittaa esimerkiksi vaaliohjelmien taustamusiikkina. Sen piti alunperin tulla myös nimibiisiksi, mutta jostain syystä tästä ajatuksesta luovuttiin. Nimen keksiminen tuottikin kohtuullisesti vaikeuksia.
Toinen samaan aihepiiriin osuva 'Elämä on politiikkaa' on alkujaan Bob Dylanin albumilta 'Oh Mercy', sen avausbiisi 'Political World'. Kappale iski Hectorin hermoon heti albumin julkaisun aikaan (mikä tapahtui syksyllä 1989). Pois jäi pari biisiä. Toinen niistä oli Maijasen "vaatimuksesta" tehty blues-tyyppinen laulu, jota Hector on kuvannut sanoilla "onneton räpellys".
Kappale 'Nukkuva stadi' on Hectorin pojan Ollin sävellys. Sekin on syntynyt Hectorin avioeron aiheuttamista fiiliksistä. Levyllä kuultava teksti on lähes suora käännös Ollin alkuperäisestä 'City After Dark' -tekstistä, ja se tehtiin alunperin tarjokkaaksi Samuli Edelmanin levylle. 'Ensilumi tulee kuudelta' myi yli 20.000 kappaletta, eli melkein kultalevyyn asti (vanha kultalevyraja ennen 1.1.94 tehdyille levyille on 25.000). Se julkaistiin sekä vinyylinä, että CD:nä. Kansi (ja CD:n oheisvihkonen) on Erik Uddströmin käsialaa. Koteloltaan yksiosaisessa vinyylipainoksessa on mukana liite, jossa on kreditit sekä laulujen sanat. CD-painoksia on kaiketi lukuisia, ainakin viivakoodit ovat tulleet uudempiin koteloihin mukaan. Marraskuun alussa1992 käynnistyi Ensilumi –konserttikiertue seitsenhenkisen bändin sekä Veeti & Velvets -yhtyeen kanssa. Kiertuetta varten kopioitiin David Bowielta toimintamalli, jossa kuulijat saivat soittaa ohjelmatoimisto Rocktopsin palvelunumeroon ja toivoa biisejä kiertueelle. Kappaleista toivotuimmat poimittiin ohjelmistoon. Sellaisiksi tosin osoittautuivat laulut, jotka todennäköisesti muutoinkin olisi valittu.
Televisiossa ’Ensilumi’ kappaletta esitettiin ainakin ohjelmissa Lauantai-illan huumaa (marraskuu 1992) sekä joulukuisessa A-studiossa. Tammikuussa 1993 oli ohjelmassa Rififi – musiikin kevyt kosketus biisi ’Kenpä tahtois olla mulkku’. ’Ensilumi’ –biisistä EMI teki myös promovideon.
Ensilumi oli kiertueena menestys ja melko massiivinen kokemus keikkasetin lähennellessä kolmea tuntia. Veeti & Velvets toimi lämppärinä, jonka aktista siirryttiin 'Lilja, ruusu, kirsikkapuu' -acabellan kautta Maijasen settiin. Tauon jälkeen seurasi Hectorin osuus. Valitettavasti mitään nauhoituksia ei tehty, sillä esimerkiksi ’Laura’ -hitistä esitettiin Heikin, Paven ja Veetien yhteinen, "ehdoton kuuden miehen acabella -versio". Vuodenvaihteen jälkeen kiertue jatkui vielä pienimuotoisempana klubirundina.
Mikko Kuustosen juontamassa sarjassa Q ja tähdet Hector vieraili huhtikuussa 1993. Paitsi viimeisimmän levyn kappaleita tuolloin kuultiin mm. sellaisia esityksiä kuin ’Mandoliinimies’, ’Jossain jysähtää’ sekä ’Kulkurin iltatähti’.
Edellinen sivu Seuraava sivu