Hectorfanit.net logo / Etusivulle
Ei selityksiä -albumin kansilehti.

Ei selityksiä: poppia pohtijasieluille

"Ajattelevan ihmisen" lauluntekijä Hectorin lokakuussa 2004 ilmestyneellä Ei selityksiä -levyllä jatkuu muutamalta edelliseltä levyltä tuttu uskonnollis-filosofinen keskustelu. Teksteissä on jälleen mukana myös vakavia asioita kuten sodat ja masennus. Lyriikoille löytyy jälleen intertekstejä. Viittauksia on mm. rock-laulajiin, kirjallisuuteen (Raamattuun) ja sarjakuviin.

Ennen albumin julkaisua levyltä lohkaistiin kolme singleä Kuunnellaan vaan taivasta, Kun rakkaus saapuu kaupunkiin ja Lähes onnellinen mies, jotka kaikki olivat suuria radiohittejä. Myös albumi sai ilmestyessään hyvät arvostelut ja mm. radion musiikkitoimittajat valitsivat albumin kuukauden levyksi. Albumi myös myi hyvin, ylittäen kuukaudessa 15 000 myydyn albumin kultalevyrajan. Ei selityksiä oli Hectorille jo 13:s kultalevyrajan yli myynyt albumi. Vuoden 2005 elokuuhun mennessä albumi oli myynyt jo platinalevyyn oikeuttavan 30 000 kappaletta. Nykyisellä jo yli 40 000 kappaleen myynnillään Ei selityksiä on Hectorin kuudenneksi myydyin albumi

Albumin kansikuvassa Jeesus liitää taivaalla ilman ristiään, kun taas tekstiliitteessä ja takakannen sisäpuolella olevassa kuvassa Hector kantaa omaa "ristiään", kitaraa. Tämä viitannee siihen, miten julkkiksenakin olemisessa on omat haittansa.

Levyn ensimmäisenä kappaleena kuullaan tyylikäs poprock-laulu Olishan se hienoo. Laulun teksti rakentuu pääasiassa "toivon voivani tehdä" -tyyppisistä säkeistä: "Ja olishan se hienoo tehdä jotain, mitä kukaan muu ei/ koskaan ole tehnyt aiemmin" jne. Kerto-osassa puhuja on haaveitten sijaan arkitodellisuudessa: "Kun tää on vaan tällaista, täydellisen vajavaista/ samanlaista aina kuitenkin".

Levyn toinen kappale Stadille on Hectorin uusi versio aiemmin Irina Milanin levyttämästä kappaleesta Laulu Stadille. Irina Milanin laulama kappale kuullaan Milanin vuonna 1979 ilmestyneellä Mitä tapahtuu! -albumilla, jonka kaikki kymmenen kappaletta ovat Jorma Panulan säveltämiä ja Hectorin sanoittamia. Hector ei kuitenkaan laula omaa versiotaan Panulan sävellyksellä, vaan on tehnyt kappaleeseen uuden sävellyksen.

Laulun lyriikka on rakkaudentunnustus "Stadille", kotiseudulle, "johon synnyin ja kasvoin, joka solullain elin/ korttelikahakat, satamat, joissa soi laulu muista maista". Kotikaupungin ylistyksessään puhuja on tarkoituksellisen subjektiivinen, ja puhujan mielestä "moukat" ja "vieraat" näkevät Helsingin vain erämaana.

Hysteeri on Iltalehden arvostelun sanoja lainaten "psykopunkmainen ravistelu", jonka tekstissä on kritiikkiä uskonsotien fundamentalisteja kohtaan niin idässä kuin lännessäkin. Tässä kappaleessa, samoin kuin Kuunnellaan vaan taivasta -laulussa Hector on yksi monista lauluntekijöistä jotka kommentoivat lauluissaan syyskuun 11. päivän ja sen jälkeisiä tapahtumia. Eräs toinen levy, joka kommentoi esimerkiksi Yhdysvaltain sotatoimia, on pari kuukautta ennen Ei selityksiä -albumia ilmestynyt Pelle Miljoonan albumi Setä Samulin sirkus.

Ulkomaisista tähdistä Neil Young on ensimmäinen kuuluisa rockartisti, joka on kirjoittanut kokonaisen levyn lauluja Bushin hallinnon väärinkäytöksistä ja Irakin sodasta. Monesti Youngin albumeilla tekstit ovat symbolisia ja moniselitteisiä. Vuoden 2006 albumi Living With War sen sijaan on punk-henkinen albumi, jonka musiikki on suoraviivaista rokkia ja jonka teksteissä asiat sanotaan niin kuin ne ovat. Mm. kappaleessa Let's Impeach The President Young näkee demokratian USA:ssa kaventuneen, koska terrori-isku tarjosi republikaaneille mahdollisuuden säätää kovia valvontalakeja: "Let's impeach the president for spyin'/ On citizens inside their own homes/ Breaking every law in the country/ Tapping our computers and telephones."

Hectorin laulussa liikutaan paljon yleisemmällä tasolla, ja esimerkiksi kahden ensimmäisen säkeistön mahdollinen viittaus Yhdysvaltain sotatoimiin Irakissa on hyvin tulkinnanvarainen: "Tää eihän jatkua voi näin/ tän joskus loputtava on// Tää eihän loppua voi näin/ kun juuri aloitettu on". Konkreettisempia viittauksia ovat ne lyriikan kohdat, joissa todetaan miten Koraani ja Vatikaani "aina muuttaa itsetunnon peloksi".

Levyn suurimmaksi hitiksi osoittautui ensimmäisenä singlenä julkaistu Kuunnellaan vaan taivasta, joka on monella edustaa "hectorismia" tyylipuhtaimmillaan, löytyyhän kappaleesta paljon hectormaisuutta: eskapismia, USA-kritiikkiä, Dylan-viittaus, sekä uskonnollis-filosofista pohdiskelua. Bob Dylanin Blowin' In The Wind -klassikkoon viittaa säe "Tuuleen vastaukset jää". Teksti rakentuu pitkälti vastakohtaisuuksille, puhuessaan tulevaisuuden historiasta, taivaan kuuntelusta vaikkei vastauksia kuulukaan, Jumalasta joka on joko nukkumassa tai jatkamassa luomistaan, kuolemisesta vaikka onkin pitkä tie, sekä kertakäyttöelämästä jossa kuitenkin päivät kierrättävät toisiaan.

Uskonnollinen pohdinta on siis tässäkin laulussa keskeisellä sijalla. Aivan kuten Kaikki pääsee taivaaseen -laulussa, tämänkin laulun puhuja on uskontosuhteeltaan selkeästi agnostikko, joka ei ole sen enempää vakuuttunut uskontoon kuin uskonnon kieltämiseenkään liittyvistä asioista. Kuvatessaan uskontosuhdettaan, puhuja on tässäkin laulussa ennen kaikkea kyselijä: "Missä piileskelet, Jumala?/ Ootko sisälläni, vai ulkopuolella,/ vai kaiken takana?"

Albumin nimikappaleen Ei selityksiä lyriikka ei täysin tarkkaan näytä kohdistuvan tiettyihin asioihin, vaan pikemminkin melko yleisellä tasolla puhuu valituista teistä, kohtalosta, väistyvistä vuosista ja elämästä suurena rauhansopimuksena. Tämänkin laulun teksti tavoittele jotain "suurta suurempaa", ikään kuin eräänlaista "viimeistä unelmaa". Tekstin henkilöitä ei eritellä tarkemmin. Henkilöt ovat vain "me", jotka elävät "täyttä elämää", kunnes hajoavat tyhjään. Tässäkin tekstissä on siten mukana elämän rajallisuus -aihe.

Saarnaaja-kappaleen tekstin jälkiosa viittaa tietenkin Vanhan testamentin Saarnaajan kirjan kohtaan, joka kertoo kuinka kaikella on määrä-aikansa: "Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä maasta, aika surmata ja aika parantaa, aika on purkaa ja aika rakentaa" jne. Hectorin Saarnaaja-kappaleen lyriikan jälkiosa on lähes suoraa lainausta yllämainitusta Saarnaajan kirjan kohdasta. Kappale on siten jatkoa Hectorin uudehkossa tuotannossaan levyttämille Raamattu/uskonto-aiheisille lauluille, kuten Magdaleena, Halleluja, Joki tulvii ja Kaikki pääsee taivaaseen - lauluille joissa tavalla tai toisella on mukana Raamatun tapahtumia tai henkilöitä tai uskonnollista sanastoa.

Viitatessaan Saarnaajan kirjaan Hectorin kappale viittaa samalla myös Pete Seegerin kirjoittamaan, Byrdsien tunnetuksi tekemään kappaleeseen Turn! Turn! Turn! (To Everything There Is A Season). Tuokin kappalehan on lähes suoraa lainausta Saarnaajan kirjasta: "To everything - turn, turn, turn/ There is a season - turn, turn, turn/ And a time for every purpose under heaven/ A time to be born, a time to die/ A time to plant, a time to reap/ A time to kill, a time to heal/ A time to laugh, a time to weep."

Uusi versio Nuorallatanssijasta poikkeaa Total Live! -albumin versiosta siinä, että tässä versiossa on täysin uusi, nopeampi sovitus. Uudessa sovituksessa on selkeä musiikillinen alluusio vuotta aiemmin ilmestyneen David Bowien Reality-albumin ensimmäiseen kappaleeseen New Killer Star, sillä kappaleitten introt muistuttavat rytmiikaltaan paljon toisiaan. Itse asiassa Bowienkin kappale viittaa aiempaan kappaleeseen, sillä koko New Killer Starin melodia muistuttaa melko paljon Little Peggy Marchin 1963 levyttämää kappaletta I Will Follow Him, joka nousi USA:n listan ykköseksi vuonna 1963. Hectorhan suomensi I Will Follow Him -kappaleen, ja tuo Hectorin Sä menet - mä tulen -suomennos löytyy Cumuluksen Dick Dynamite And His Hot Lips -albumilta, jolla kappaleen laulaa Betty "Hot-Machine" Öhman eli Anki Lindqvist.

Neljä tuulta on Hectorin suomennos Ian Tysonin kappaleesta Four Strong Winds, jonka kanadalainen Tyson kirjoitti 60-luvun alussa. Tysonin ja hänen vaimonsa Sylvian folk-duo Ian & Sylvia levytti kappaleen vuonna 1964. Tämän folk-klassikon, joka vuonna 2005 valittiin kanadalaisen CBC One -radioaseman äänestyksessä suurimmaksi kanadalaiseksi lauluksi, ovat levyttäneet myös mm. Neil Young, Judy Collins ja The Kingston Trio.

Tämänkin tekstin Hector on käytännössä lähes kokonaan kirjoittanut uudelleen, sillä Ian Tysonin alkuperäisen tekstin ja Hectorin suomennoksen välillä ei ole kuin muutama yhteinen sana. Kummassakin tekstissä kuitenkin puhutaan matkustamisesta. Tysonin tekstissä matkustamista kuvaavat mm. säkeet "And I'm bound for movin' on/ I'll look for you if I'm ever back this way" ja Hectorin tekstissä säkeet "Tuulet vieraat vastaan sain/ kun juoksin haamumailiain" ja "Tuulet tuimat vastaan sain tällä aikamatkallain".

Hectorin tekstissä matkustaminen viittaa myös elämään "aikamatkana". Kolmannessa säkeistössä puhujan ajatukset näyttävät liikkuvan tämän- ja tuonpuoleisissa asioissa ja elämän rajallisuudessa, mutta puhuja myös toteaa, kuinka hänellä itsellään ei ole aikomusta poistua tästä maailmasta ennen aikojaan: "Vaikka vapaa lähtemään olen, silti tänne jään:/ löytöretki elämä on itsessään".

Levyn yhdeksäntenä kappaleena kuullaan uusi, hitaampi sovitus neljäntoista vuoden takaisesta Juodaan viinaa -rallista. Rytmin haastattelussa kysymykseen, miksi Juodaan viinaa on versioitu uudelleen, Hector vastasi: "Se ensimmäinen versio oli tavallinen hoilauslaulu. Sain kuulla sitä jopa kadulla kulkiessani. Nyt biisistä kuullaan pohdiskelevampi versio."

Albumin julkaisua edeltäneen "single-trilogian" kolmantena singlenä julkaistu Lähes onnellinen mies on sävellyksenä yksi monista albumin erityisen inspiroituneista kappaleista. Siinä missä Neljä tuulta -laulun puhuja toteaa olleensa liian kaukana kodistaan, tässä laulussa puhuja näyttää jälleen päässeen kaukaa takaisin kotiinsa: "Oon päässyt kaukaa takaisin;/ oon lähes onnellinen mies!"

Eki-Setä (Has Left The Building) on Hectorin muistolaulu helmikuussa 2004 edesmenneelle legendaariselle nimikirjoitusten metsästäjälle Erkki "Eki-Setä" Rapolle. Laulussa Hector mm. muistelee, miten hän kirjoitti Tavastian edessä Rapolle "ties kuinka monennen nimmarin". Teksti mainitsee kolme Rapon tapaamaa tähtiartistia, The Beatlesin, Bob Dylanin ja Frank Sinatran. Lisäksi otsikossa on epäsuora viittaus Elvikseen. Elviksen konsertithan päättyivät 70-luvulla säännöllisesti kuulutukseen "Ladies and gentlemen, Elvis has left the building. Thank you and goodnight."

Rytmi-lehden haastattelussa Hector kertoi Eki-Setä-laulusta: "Lupasin aikoinani hänelle, että jos hän jättää minut rauhaan, teen hänestä biisin. Pidin lupaukseni. Aluksi suunnittelin tekeväni kyseisestä sävelmästä akustisen bonusbiisin, mutta lopulta se kasvoi sovituksellisesti suuremmaksi. Kyllä Eki on biisinsä ansainnut, sillä hän kosketti meitä monia alalla olevia ihmisiä."

Tomi Lindblom ja Jukka Häkkinen kirjoittivat Eki-Sedästä vuonna 2006 myös kirjan nimeltään Hei, anna nimmari! Eki-Sedän stoori. Kirjassa kuvaillaan mm. Eki-Sedän ja Beatlesin kohtaamista vuonna 1966 Lontoossa: "Eki oli varannut mukaansa Suomesta Helsinki-viirin, suklaata ja kukkia. Ne hänen oli määrä antaa beatleille konsertin jälkeen. Ja ihmeiden ihme tapahtui - Andy Gray vei Ekin Beatlesin pukuhuoneeseen.

"Eki ojensi lahjansa kaunopuheisesti John Lennonille. Lennon antoi vastalahjaksi valokuvan, joka kiersi allekirjoitettavana Georgella, Ringolla ja Paulilla. - Lennon soitti koko ajan suutaan, Paul oli ystävällinen, mutta ne kaksi muuta istu siinä vain hiljaa kuin äimän käet, Eki muisteli. Se oli mun elämäni kovin juttu, kaikkien aikojen paukku, jota en ikimaailmassa unohda! Heitin pojille Suomi-infoo ja annoin nää viirit ja muut. Yritin neuvoa, missä on Suomi ja Helsinki, mutta eivät tainneet oppia kun eivät koskaan käyneet, Eki kertoi."

Tää on se aamu on levyn kolmas lainasävellys, tällä kertaa säveltäjänä on levyn tuottaja Okko Laru. Tekstissä on tuttua eskapismia, samoin kuin unelmien etsimistä. Kyseessä on hieman samantyyppinen "tänään haluan olla neljän seinän sisällä" -teksti kuin kahtatoista vuotta aiempi Ei tänään.

Levyn päättää singletrilogian toisena singlenä julkaistu Kun rakkaus saapuu kaupunkiin. Vaikka tämänkin laulun voisi sanoa rakentuvan soinnuista, jotka sopivat moneen biisiin, kappale on silti sävellyksenä persoonallinen ja ensi kuulemalta mieleen jäävä. Laulun lyriikassa puhutaan unelmista, samoin teksti mainitsee uskonnon, Jumalan ja armon. Laulussa on monimerkityksisyyttä, esimerkiksi kohta hassusta hissipojasta joka painaa ihmenappia. Säe "jos unelmat puuttuu, ei kukaan kestä koko totuutta" on sekin tavallaan erittäin tyypillinen säe Hectorin lyriikoissa, palauttaen etäisesti mieleen kaikki ne satu- ja fantasia-intertekstit, joihin Hectorin lauluissa on paljon viittauksia.

© Tenho Immonen