Hyvää yötä Bambi -albumi näyttää jo otsikossaan selkeästi viittaavan Hectorin aiemmilla levyillä melko paljon näkyvään suuntautumiseen satuihin ja lapsuuteen. Otsikon toivotus ”Hyvää yötä Bambi” voi siis olla hyvänyön toivotus satuhahmolle tai lapsuudelle ja satujen maailmalle. Tämän levyn jälkeenhän viittauksia satuihin on ollutkin vähemmän kuin ennen; tunnetuin satuihin viittaava myöhempi Hectorin laulu on epäilemättä kappale Allekirjoitus: Peter Pan vuodelta 1988.
Albumi kannessa, jossa Hector pitelee Bambi-sarjakuvakirjaa, on paljon symboliikkaa. Tilana on kapea käytävä, joka voi viitata elämän ahdistavuuteen, jota esimerkiksi edellisen albumin lauluista monet kuvasivat. Käytävän päässä pilkistävän valon voi nähdä uskonnollisena symbolina, muttei käytävä ja oven takan loistava valo välttämättä viittaa tämän- ja tuonpuoliseen, vaan mihin tahansa muutokseen tai siirtymiseen uuteen elämänvaiheeseen. Jo Linnut, linnut -albumillahan Hector viittaa ”keski-ikään alkavaan”.
Mukana kulkevan satukirjan voi nähdä olevan eräs eskapismin ilmentymä, jonka avulla voi ainakin hetken olla uskomatta tai ajattelematta todellisuutta ja välttyä katselemasta todellisuuden käytävän ankeita seiniä. Toisaalta katseen kääntyminen pois kirjasta ehkä tarkoittaa, että henkilö miettii, joko hän pärjäisi maailmassa ilman eskapistista satu- tai fantasiakirjallisuutta, tai sitten sitä, että henkilö etsii tilalle vielä ”jotain suurempaa”.
Mm. Rare-lehden Hector-historiikissa todetaan, että Hyvää yötä Bambi -albumin tekstit ovat pitkälti tajunnanvirtaa, koska Hector halusi kokeilla uutta tekotapaa, jossa vain sävellykset ja laulujen ideat olivat studioon mentäessä valmiita, mutta sanoitukset kirjoitettiin valmiiksi vasta studiossa. Myös albumin avauskappale Mistä kymysys?! näyttää ensi alkuun melko tajunnanvirtamaiselta tekstiltä. Tarkemmin katsottuna kuitenkin huomaa, ettei teksti suinkaan ole pelkkää ”mitä mieleen juolahtaa” -tyylillä kirjoitettua vapaata assosiaatiota, vaan siinä on selkeitä viittauksia Anni Swanin satuihin.
Anni Swan (1875–1958) oli kirjailija ja kääntäjä, joka kirjoitti satuja ja nuortenkirjoja. Tätä nykyä Swan kuuluu ilman muuta lastenkirjallisuutemme klassikoihin, ja Swania pidetään suomalaisen tyttökirjallisuuden luojana. Swanin ensimmäinen satukokoelma, nimeltään Satuja, ilmestyi 1901. Swanin ensimmäinen nuortenkirja oli pojille suunnattu Tottisalmen perillinen, joka ilmestyi vuonna 1914. Muita tunnettuja Swanin nuortenkirjoja ovat Iris Rukka, Ollin oppivuodet ja Sara ja Sarri.
Minna Helander tutkii gradussaan mm. Mistä kymysys?! -kappaleen satuintertekstejä. Myös Helander huomioi laulutekstin olevan tajunnanvirtainen runo, jonka kuvilla ei näytä olevan selkeää yhteyttä toisiinsa. Laulussa yhdistetään nykypäivä, Anni Swan, Luis Buñuel, H.C. Andersenin Pieni tulitikkutyttö ja TV-sarjat. Laulun kuvaa yhteiskuntaa kaaoksellisena ja tuuliajolla olevana paikkana, jossa tuimat tuulet myllertävät ja kadun kattilat kiehuvat.
Laulussa on suora viittaus paitsi Andersenin Pieni tulitikkutyttö -satuun, myös kolmeen Anni Swanin tarinaan, nimittäin Ollin Oppivuodet -kirjaan ja satuihin Tyttö ja kuolema ja Marjaanan helmikruunu. Se, jolle kaksi jälkimmäistä satua ovat tuttuja, huomaa etteivät Mistä kymysys?! -laulussa esiintyvät Marjaana ja Liisa ole Hectorin tajunnanvirtamaisesti keksimiä nimiä, vaan ne ovat suoria viittauksia mainituissa saduissa esiintyviin henkilöihin.
Tyttö ja kuolema -sadussa Liisa lähtee tansseihin, ja hänen äitinsä jää kuolemansairaana kotiin. Kun Liisa palaa tansseista, hän näkee tumman olennon kulkevan poispäin, pidellen lamppua kädessään. Lamppu symboloi äidin sielua. Liisa lähtee olennon perään ja lopulta Tuonen joella saavuttaa olennon ja tempaa tältä pois lampun, josta valo on jo himmennyt. Kotiin palattuaan Liisa menee äidin vuoteen ääreen ja huomaa helpotuksekseen äidin pelastuneen. Tätä taustaa vasten huomaa, että Mistä kymysys?! -kappaleen seuraavat kaksi säkeistöä eivät suinkaan ole ”mitä mieleen juolahtaa” -tekniikalla kirjoitettua tajunnanvirtaa vaan tiivis referaatti Tyttö ja kuolema -sadun juonesta: ”Niin lähtee Liisa tanssimaan, jää äiti yksin sairasvuoteelleen./ Pian poistuu henki muorista, jää tuonen tumma tuuli huoneeseen.// Mut Liisa kohtaa noutajan, hän riistää liekin hiipuvan/ ja häätää kurjan kuoleman - -”.
Helander myös huomauttaa, miten tässäkin kappaleessa toistuu Hectorin ”Liisa-motiivi”. Liisa-motiivista voidaan Helanderin mukaan puhua, koska Hectorin lauluissa esiintyy Liisa niin usein. Helander toteaa, että kaikkien Hectorin lauluissa esiintyvien Liisojen lähtökohtana lienee Lewis Carrollin Ihmemaan Liisa, vaikkeivät ne kaikki viittaa suoraan Carrollin tarinaan. Mistä kymysys?! -kappaleen Liisa viittaa Swanin sadussa esiintyvään Liisa-nimiseen henkilöön, mutta kuten Helander toteaa, Swanin sadun Liisassa on paljon samankaltaista kuin Ihmemaan Liisassa. Kuten Ihmemaan Liisa, Swaninkin Liisa on toimelias ja kulkee pitkän ja väsyttävän matkan lannistumattomasti.
Laulun tekstistä löytyy myös suoria viittauksia Marjaanan helmikruunu -satuun. Sadussa äiti antaa ennen kuolemaansa Marjaanalle hohtavan helmikruunun ja pyytää tätä pitämään kruunusta hyvää huolta, koska prinssi saapuisi myöhemmin hakemaan kruunun. Marjaana kuitenkin on huolimaton ja kruunu ruostuu. Paha noita tarjoaa Marjaanalle apuaan, mutta perhonen, joka on kuolleen äidin ääni, varoittaa tytärtä noidasta. Marjaana sovittaa kruunun laiminlyöntinsä tekemällä työtä ja elämällä köyhyydessä ja kaidalla tiellä, kunnes viimein palaa prinssinsä luo hohtavan kruununsa kanssa ja nousee korkeimpaan sosiaaliluokkaan.
Jälleen Hectorin teksti referoi sadun tarinaa tarkasti, mainiten Marjaanan helmikruunun, jonka ruoste raiskaa, kuolleen äidin, perhosen, kaidan tien ja kurjuuden. Sekä Marjaanan helmikruunu - että Tyttö ja kuolema -saduissa kärsimys nähdään eräänlaisena kiirastulena, jonka läpi kulkeva palkitaan. Edellä mainitun voidaan sanoa osa Swanin ideologiaa, samoin kuin sen, että väärästä toiminnasta seuraa rangaistus mutta myös mahdollisuus yrittää uudelleen. Helander huomauttaa, että Hector käsittelee Swanin ideologiaa kunnioittaen, mutta myös lievällä ironialla: ”Vilpittömyyshän palkitaan, kun aina oikein teet sen minkä teet.”
Levyn nimen, albumin kannen ja ensimmäisen kappaleen perusteella voisi luulla Hyvää yötä Bambin olevan teema-albumi, aiheenaan sadut yhteiskunnan rauniotodellisuudessa. Näin ei kuitenkaan ole, vaan muut levyn kahdeksasta kappaleesta ovat aiheiltaan tästä poikkeavia. Kultainen noutaja on musiikillisesti direstraitsmainen kappale, jonka aiheena on ehkä laulun kirjoittaminen, tai joku muu aamun tunneille venyvä kirjoitusprosessi. Laulun toinen henkilö on todennäköisesti nainen, sillä vaikkei sukupuolta suoraan sanotakaan, siihen viittaavat epäsuorasti ilmaus hiusten puutarhasta ja sana romanttinen. Säe ”Lehahdit lävitsein, mä siitä kirjoitan” puolestaan viittaa naiseen runoilijan ”muusana”.
Kyseessä onkin todellinen eläin-albumi, sillä Bambin ja Kultaisen noutajan jälkeen törmätään vielä kaapissa ilmestyvään karhuun sekä myöhemmin vielä krokotiiliin ja muihin pienempiin eliöihin, kuten urbaanimuurahaisiin. Heti Tuli kaapista karhu -laulun alusta käy ilmi, että tekstissä kertoja kuvaa ja tulkitsee näkemäänsä unta: ”Minä hairahtelen, omaa untani tulkitsen./ Tuli kaapista karhu, mutta minä söin sen.” Jatkon kysymysmuotoisten lauseiden kautta teksti kuvaa unen tulkinnan vaikeutta tai sitä, miten vaikeaa unesta on tehdä tiettyä eksaktia tulkintaa. Teksti kertoo, että valveilla olon aikana samainen peto ”repi lihat sielustain” mutta unessa on kertojan riistaa. Tämä ehkä kuvaa sitä, miten alitajunta pyrkii ratkaisemaan valveilla olon aikaisia ongelmia unen aikana.
Piironkinjalka on Hectorin tunnetuimpia parodisia kappaleita. Laulun kuvaama hahmo – ”yksi karvainen Jalmar” – istuu kotona odottaen vaimoaan kotiin. Laulu rakentuu miehen monologimaiselle kuvittelulle, jossa ajatukset harhailevat välillä ompeluseurassa olevassa naisessa, kodin sisustuksessa, oman ryhdin tarkkailussa ja kuvitelmissa itsestään ”hurjakemiehen” roolissa. Myös vaimon nimi, tai pikemminkin lempinimi käy tekstistä ilmi: hän on Bambi. Hyvää yötä Bambi -albumilla Bambi assosioituu silti ennen kaikkea eläinsatuun, minkä puolesta puhuu myös Hectorin muilla levyillä koko ajan näkyvä suuntautuminen satuihin ja lapsuuden maailmaan, samoin kuin levyn kannessa esiintyvä Bambi-sarjakuvakirja. Voidaan kuitenkin sanoa, että otsikon toivotus ”hyvää yötä Bambi” voi olla hyvänyöntoivotus joko satuhahmolle tai – Piironkinjalka-kappaleessa – todelliselle ihmiselle, kuten myös Minna Helander toteaa gradunsa tiivistelmässä.
Laulun ”Jalmar” on hieman samantyyppinen hahmo kuin Jacques Tatin komedioiden piippua tuprutteleva ja hyvää tarkoittava vaikkakin kömpelöihin tilanteisiin joutuva herra Hulot. Varsinkin laulun toinen säkeistö tuo mieleen herra Hulot’n. Tämä ohjaajan itsensä esittämä hahmohan nähdään elokuvissaan usein kävelemässä pitkänä ja ryhdikkäänä, piippu hampaissa ja sateenvarjo kädessä, tai välillä istumassa selkä suorana tuolissa. Riemuloma Rivieralla -elokuvassa herra Hulot lomailee meren äärellä hienoston lomaparatiisissa. Suurin osa laulun toisesta säkeistöstä muistuttaa jossain määrin Hulot’n elokuvien miljöötä, ja Eiffelin torni viittaa vieläpä Ranskaan: ”- - oon suora niin kuin Eiffelin torni./ Mä istun kuten snautseri istuu/ ja ryhti on kuin Holkerin Harrin./ Mä Bahamalle varmasti lähden/ ja elokuvatähtiä tiiraan.”
Todellinen vaikuttaja Piironkinjalka-kappaleeseen on kuitenkin ollut Matti Pellonpää, kuten Rarenkin Hector-artikkelissa kerrotaan. Tuohon aikaan Pellonpää näytteli TV-sarjassa Casino, jonka joissain sketseissä Hectorkin oli mukana. Samaisessa TV-sarjassa eräässä sketsissä Pellonpää ja Vesa Vierikko puhuivat ”sorauttelemalla”, ja tätä puhetyyliä Hector lainasi omaan lauluunsa.
Atresian tekstistä löytyy latinan- ja venäjänkielisiä sanoja, ulkomaisia erisnimiä sekä muita vierasperäisiä sanoja, kuten atresia, atonaalinen ja progiaalinen. Kappaleen otsikko atresia on lääketieteen termi ja tarkoittaa synnynnäistä umpeumaa. Koska kappaleen tekstissä atresiaa sanotaan ”maailmantaudiksi”, voi nähdä Hectorin tässä kappaleessa atresialla viittaavan koko maailman poliittiseen tilanteen eräänlaisena ”totaalisen ummetuksen” tilana. Rauhansopimusten solmimiseen tai diplomatiaan viittaavat erityisesti säkeet ”Me suutelimme posket/ ja linnut lauloi. Ja oli rauha.”
Kappaleen musiikillisen taustan kannalta keskeinen tekstissä esiintyvä vierasperäinen termi on ”atonaalinen järjestelmä”. Atonaalinen on musiikkitermi, joka tarkoittaa ei-tonaalista. Käytännössä atonaalisuus-termillä viitataan hyvin moniin erilaisiin sävellyksellisiin metodeihin, jotka eroavat perinteisistä soinnuista ja sointukuluista. Tonaalinen musiikki edustaa atonaaliseen verrattuna perinnettä, ja sen keskeisimpiä piirteitä on, että jokaisen sävelen rooli tai funktio määräytyy laajan musiikillisen kontekstin kautta. Tonaalisen musiikin konteksti tuo tonaaliseen musiikkiin mm. rytmin ja melodian sekä diatoniset asteikot (duurit ja mollit), minkä vuoksi tonaalinen musiikki kuulostaa yhtenäisemmältä. Tonaaliseen musiikkiin verrattuna atonaalisessa musiikissa soinnut voidaan järjestää ilman näkyvää johdonmukaisuutta. Kuitenkin myös atonaalisessa musiikissa on omat sääntönsä ja ilmiönsä, jotka voidaan yleistää. Atonaalinen musiikki on herättänyt paljon ristiriitaisia tunteita, ja atonaalisuuden on jopa sanottu olevan ”käsittämätöntä” tai ettei se ole musiikkia lainkaan.
Atresia-kappaleen voidaan sävellyksellisesti sanoa olevan tämän albumin atonaalisin sävellys, joka vellovine äänimaisemineen poikkeaa huomattavasti esim. Kultaisen noutajan direstraitsmaista kitarasoundeista.
Krokotiili pois Niilistä -kappaleen tekstistä löytyy intertekstuaalinen viittaus Pelle Miljoonan Moottoritie on kuuma -klassikkoon. Kappale on myös jälleen yksi Hectorin laulu, jossa on viittauksia Helsinkiin. Tekstissähän mainitaan sekä ”Skatta” (Katajanokka) että ”Aleksi” (Aleksanterinkatu). Myös kyllästyminen ”kivenkoloon” sekä asfaltti ja ”urbaanimuurahaiset” viittaavat kaupunkielämään. Tunkkaiset pöytäpuheet, atk-painajaiset ja kennostot puolestaan viittaavat pikkuvirkamiesmäiseen elämään ja toimistohommarutiiniin, johon etsitään muutosta tai ratkaisua kertosäkeessä: ”Loikoilla virran rannalla/ sekä hehkuttaa uutta fiilistä./ Suomalaisella kasiaisella/ krokotiili pois Niilistä.” Ehkä ”suomalainen kasiainen” viittaa johonkin kansainvälisyyden vastavoimaan, oman suomalaisen ominaislaadun arvostamiseen ja hyödyntämiseen maailman markkinoilla.
Englanninkielisen My Life? -kappaleen teksti on ihmissuhdekuvaus, mutta siinä on mukana myös laajempi oman elämän merkitysten pohdinta: ”My life, I wonder what it is”, ”Life, life, I wonder what I see”, ”Life, life, tell me your reasons” jne. Paitsi ihmissuhdekuvaus, teksti näyttää siten olevan samalla kuvaus yrityksestä löytää rauha oman elämänsä kanssa.
Levyn lopuksi kuultava Valtiaat on pitkän, kasvavan tunnelman varassa etenevä kappale, jonka tekstissä viitataan ajankohtaiseen maailmantilanteeseen: ”Haaskalinnut raadoillaan/ olohuoneissansa odottaa/ uutta Shatilaa.” Laulussa Hector vertaa menneisyyttä ja nykyisyyttä toisiinsa ja osoittaa väkivallan ja sotien ketjun päättymättömän luonteen. Tekstistä löytyy menneen ja nykyisen rappiotodellisuuden inhorealistista karuutta: kuolemaa, pakoon juoksemista, valtiaita, vaatimista, kuiluja, haaskalintuja raadoilla jne.
Tässä kappaleessa, josta löytyy myös viittaus Aleksin Kiven Seitsemään veljekseen, kritiikki kohdistuu paitsi valtiaisiin, jotka vaativat jatkamaan hulluuttaan, myös suuren hiljaisen enemmistön toimintaan ja välinpitämättömään passiivisuuteen: ”Enemmistö hiljainen,/ paranoidi lauma lampaitten/ lisää janoaa.” Teksti jakaa valtiaat kahteen luokkaan, ja toteaa oikeitten valtiaitten olevan niitä, jotka eivät koskaan käytä kruunuaan.
© Tenho Immonen